Opettajan tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia – milloin opetusministeri ottaa kantaa?

Opettajan tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia – milloin opetusministeri ottaa kantaa?

Kuva: Daniel von Appen

Kriittinen opettajaverkosto pitää tärkeänä sitä, että Opetushallitus osallistuu keskusteluun rasismin vastustamisesta koulutuksen kentällä. Toistaiseksi mikään kouluviranomaistaho ei kuitenkaan ole tuominnut eksplisiittisesti kesäkuun alun (1.6.) tapahtumia Vesalan koululla.

Myös opetusministeri on toistaiseksi ollut hiljaa aiheesta. Ministerin näkemykset kansainvälisyydestä kouluissa uutisoitiin 3.6. eli pian Vesalan tapahtumien jälkeen, mutta ne eivät millään tavoin riitä tuomitsemaan rasismia kouluarjessa. Verkostomme tarkastelee koulutuksen instituutioita osana yhteiskuntaa, ja tästä näkökulmasta katsottuna edellä mainittujen tahojen hiljaisuus on enemmän kuin huolestuttavaa.

Jo opettajankoulutuksen ensimmäisillä luennoilla korostetaan sitä, että opettajan ammatti on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa tällä hetkellä, kun koulutuksen poliittiset ja hallinnolliset tahot vaikenevat lasten ja nuorten kokeman rasistisen uhkan edessä?

Opetushallituksen vastaus keskittyy kuvaamaan kansallisesti velvoittavien opetussuunnitelmien arvopohjaa, mikä on yksi tärkeä näkökulma rasismin vastustamiseen. Hallinnon kieli ei kuitenkaan riitä nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa rasismia normalisoidaan yleisesti. On ymmärrettävää, että hallinnon kielen erityinen tehtävä on toimia osana instituutioiden omia rakenteita, ja vaatimus ottaa kantaa johonkin yksittäiseen yhteiskunnalliseen epäkohtaan voi olla epätavallista, mutta vähintään poliittisen vallankäytön taholta, kuten opetusministeriltä, tulee odottaa selvää kannanottoa mielenilmauksen luonteen suhteen.

Lisäksi Kriittinen opettajaverkosto vetoaa kaikkiin käytännön opetus- ja kasvatustyötä tekeviin ja kannustaa etsimään tapoja vastustaa arkipäivän ja rakenteellista rasismia osana kouluarkea. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa istuva hallitus ei osoita erityistä kunnioitusta edes perustuslakia kohtaan, on välttämätöntä pitää mielessä, että ihmisoikeuksien toteutumista ovat kaikissa yhteiskunnissa edistäneet ja vaatineet etenkin ruohonjuuritason toimijat sekä kansalaisjärjestöt, minkä seurauksena ne ovat aikoinaan tulleet osaksi lainsäädäntöä ja hallintoa.

Rasismin vastustaminen kouluarjessa edellyttääkin tällä hetkellä opettajilta kykyä tunnistaa oma roolinsa demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajina. Opetustyö on yhteiskunnallista työtä, ja sitä suuremmalla syyllä kouluinstituutiota on tarkasteltava kriittisesti. Suomen koululaitoksen menestysrummutus on tyhjää, mikäli emme ota vakavasti uhkia, jotka kohdistuvat tasa-arvoisena ja sosiaalisesti oikeudenmukaisena pidettyyn koululaitokseemme.

Kriittinen opettajaverkosto